Ei olla unohdettu; minä eikä Riesa - ei teitä eikä toisiamme

Oisko ollut reilu viikko sitten kun Riesa muistutti olemassa olostaan; jumituin taas reiluksi viideksi minuutiksi.

En kyllä muista missä oltiin; oisko ollut niin, että Mursu oli tuossa kyläkaupassa ja minä odotin autossa. Joo, niin se oli; ei ollut turvavyö päällä, mutta kun tunsin, että kohtaus on tulossa, katsoin ensin, että yletynkö painamaan auton torvea jos tarvii ja sitten laitoin turvavyön kiinni.
Miksikö? Sen verran vielä ajatus toimi: ajattelin, että kun turvavyö on kiinni, en lähde/pääse autosta (ainakaan niin helposti) ulos ja haahuilemaan siihen kylän raitille, missä kuitenkin jonkun verran autoja kulkee - ja varsinkin tukkirekkoja ja muita isoja autoja siihen aikaan päivästä 
Kun Mursu tuli autoon, sanoi jotain ja katsoi "Jaahas, tällainen tilanne". Näin ja kuulin kyllä, mutten saanut puhuttua mitään - enkä tiedä yhtään miten ollaan tultu kotiin. Tultiinko suoraan vai mutkan kautta...

En oikein tiedä. Olen varmaan ollut liian paljon tietokoneella viime aikoina, kun on ollut joko liikaa pakkasta tai on tuiskuttanut lunta. Kumpikaan keli ei ole houkutellut ulos lainkaan. Ja liika koneella olo taas aiheuttaa huonoa oloa. Pitäisi mennä ulos, vaikka vaan seisoskelemaan pihalla tai jotain - katselemaan kauemmas. 
Kävin marraskuussa neurologilla, seuraava käynti on vuoden päästä eli tämän vuoden marraskuussa. Puolen välin paikkeilla on hoitajan soitto eli joskus huhtikuussa, sitä tässä nyt odottelen. Toki sinne neurologian polille saa soittaa, jos on jotain asiaa, joku hätä. 

Joulukuisen korvatulehduksen jäljiltä vasen korva kiukuttelee vieläkin ja kontrolli on vasta karkauspäivänä. Korvapolillekin saa totta kai soittaa jos on asiaa, tai mennä päivystykseen, mutta kun ei kuitenkaan tunnu siltä. 
Ja miten korva ja Riesa ja neurologian poli nyt liittyy toisiinsa? Niinpä. Sitä minäkin ihmettelen.

Vasenta korvaa "juilii" silloin tällöin, joskus jopa niinkin paljon, että olen ottanut särkylääkkeen, joka auttaa. 
Mystistä siinä on se, että - tiedättehän, kun kesällä joskus aurinko polttaa vaikkapa juuri korvalehden sen verran, että siitä tulee kosketusarka? Nii-in, korvalehti on välillä kosketusarka - en vain tiedä miksi. 
Sen lisäksi se luu siellä korvalehden takan on kipeä?? Ja kaiken lisäksi - tähän liittyy se  neuron poli - vasemmalla puolella päätä tuntui vihlontaa, esim. yskiessä, nauraessa  tai kun päätä käänsi nopeasti. Se on nyt onneksi loppunut, mutta sen reilun parinkymmenen vuoden takaisen kasvaimen ja reilun kymmenen vuoden pitkittyneen epilepsiakohtauksen jäljiltä tuollaiset pelottaa. 
Tuli tunne, että olisi päästävä magneettikuvaukseen - mutta kun neurologi vasta kolme kuukautta sitten sanoi, että ei mun päässä ole mitään, se on tyhjää täynnä, ei sitä tarvi kuvata 😉, niin päätin odottaa sinne karkauspäivään, jos ei tämä pahene. No ei pahentunut, parani, onneksi. 

No joo, kaikkea muuta pientä, joka pitäisi hoitaa jossain, en tiedä kuka ja missä, koeta sinnitellä sinne korvapolilla: välillä nieleminen sattuu vasemmalle puolelle. Mutta ei koko ajan, ei jokaisella nielaisulla. Kuorsaan kuin oikohöylä sanoo Mursu. Mutta mulla on myös hengityskatkoksia. 
Paljon olen saanut teiltä Pöllönkulman lukijoilta neuvoja ja otan niistä vaarin, kiitos teille. 
Ensin on varmaan kuitenkin saatava tämä korva kuntoon - siellä kun on se putki ja se on käsittääkseni tukossa??? Näin olin ymmärtävinäni kanta.fi:n tekstistä. 
Ja joo, ensimmäinen KÄSKY on painonpudotus. Mitään muuta ei varmaan ruveta tekemään, ennen kuin x määrä kiloja on pudotettu. *huokaus*

Se valituksesta tällä erää - lueskelen päivitykseni tässä joku päivä ja jos on jotain sellaista yleistä kirjoitettavaa elämästä Riesan kanssa, niin kirjoittelen siitä. Itse asiassa kyllähän sitä on, jos oikein päivityksiäni muistelen 😊