Me ollaan Riesan kanssa (koputan puuta) pärjätty viime aikoina aika hyvin, siksi päivitystahti on ollut aika harvakseltaan, vaikka vanhoja juttuja toki olisin voinut kirjoitella.
Lääkityksen muutos on onnistunut melkoisen hyvin - sanon melkoisen, sillä se "melkoinen" luultavasti johtuu ihan vain huonosta kunnosta ja jotain sillekin pitäisi keksiä nyt vuoden vaihtuessa. Viime keväinen fysioterapeutti ei ollutkaan paikalla vaan opintovapaalla kun yritin tavoittaa ja sovittiin sijaisen kanssa, että soittelen vuoden vaihteen jälkeen uudelleen. Josko hän saisi jotenkin järjestettyä jotain apua/seuraa tms. liikuntaan. Kuljetustukea kun en saanut.
Nyt joulukuussa oli taas vähän epätasaista, kun oli välikorvan tulehdus, aika paha sellainen, ja kaikki sakat ja kiteet korvissa oli ihan sikin sokin.
Luulen, että antibiootti ja kortikoidi lääkityksillä oli myös osuutensa asiassa - nyt kun lääkitykset on loppuneet ja tulehdus kummassakin korvassa ohi, niin maailma on ruvennut pysymään paikallaan.
Ei siis kohtauksia pariin kuukauteen - mikä tietystikin tarkoittaa sitä, että kun päivät pitenee ja aurinko nousee horisontin yläpuolelle oikein kunnolla eli alkaa olla kirkasta (lunta nimittäin ainakin toistaiseksi riittää), niin kohtauksia varmaan taas tulee ainakin kuukauden verran.
Ei auta kuin koettaa taas selittää itselleen, että tää on normaalia ja tämän kanssa on vaan elettävä, menevät ohi ja sitten taas eletään pari kuukautta ilman kohtauksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Muistathan, että tunteet, tuntemukset ja ajatukset ovat minun. Niin ovat myös kommentoijien. Ei vähätellä toistemme tunteita ja ajatuksia, ollaan ystävällisiä ja asiallisia. OLLAAN IHMISIÄ IHMISILLE